Paljon hukkui leikkikaluja sota-aikana, ne eivät olleet tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä hädän keskellä. Lapset ovat kuitenkin mielikuvituksessaan rikkaita: sota-ajan lapselle tärkeitä leluja olivat myös käpylehmät ja kauppaleikit kiven juurella. Museon kokelmissa on useita sota-ajan lautapelejä, kuten Rintamaretkeily, Taistelu Karjalasta ja Elintarvikekamppailu.

Sota-ajan muistoja

“Olimme Sortavalan evakkolapsia Jyväskylässä Esankadulla. Oli myöhäinen kesäilta ja jännityksellä odotimme pirssin ilmestymistä kulman takaa, Viivi -täti oli tulossa Helsingistä. Taistelimme unta vastaan - olimme nukkuvinamme, hyvin kasvatetut lapset. Uni kirveli sietämättömästi silmiä.

Äkkiä alakerrasta kuului naurua ja puheensorinaa, Viivi -täti olikin saapunut huomaamattamme, liekö uni sittenkin vienyt hetkeksi huomiokyvyn. Viimein kuuluivat kevyet askeleet vinttikerroksen portaissa ja hiljainen koputus ovelle. Jumalainen tuoksu täytti pienen vinttihuoneen. Kauniin Viivi-tädin kädessä posliinilautasella oli suuri oranssille hohtava ihmeellinen kukka: näin elämäni ensimmäisen appelsiinin."

Sota- ja pula-aika oli paperikauppiaitten kulta-aikaa. Oli monenlaisia paperinukkeja ja pahviplansseja: autoja, junia, tankkeja, linnoituksia ja intiaanileirejä, joita leikattiin ja koottiin iltapuhteina. Liimana käytettiin perunaa. Paperikaupasta löytyivät myös noppapelit “Asemasota”, “Elintarvikekamppailu”. “Taistelu Karjalasta” ja “Rintamaretkeily”. Tuskin oli ongelmaa saada aikuiset pelitovereiksi taistoihin.

“Kokosimme aaltopahvilaatikkoon nukkekodin: huonekalut liimattiin tyhjistä tulitikkurasioista ja rihmarullista. Peilit teimme Koskenlaskija sulatejuuston tinapaperista, kevyesti kynnellä kiillottamalla. Puolukan varvuista saatiin hienot fiikukset kiinnittämällä varsi tyvestään pullonkorkkiin. Pönttöuunit rakennettiin paperirullista. Kun komeus oli valmis, se vietiin ulos. Sitten seurasi komea tulipalonäytös - niinhän ne talot paloivat kotona Karjalassakin.”

Kulkeneista postikorteista ommeltiin erilaisia rasioita, tehtiin palloja korkinpaloista ja narusta sidotuista keskuksista ompelemalla ja pujottamalla erivärisiä villalankoja. Lehdistä leikattiin filmitähtien ja autojen kuvia jotka liimattiin perunalla siniseen ruutuvihkoon. Kirjoitettiin ahkerasti päiväkirjaa, joka piilotettiin äidin luvalla poljettavan Singer ompelukoneen laatikkoon inhottavien sisarusten uteliailta katseilta.

“Jyvälän lastentarhan pihalla kilpailtiin kevättalven nuoskalumilla siitä, kenen paperinaru-päällysteisten puupohjakenkien pohjiin tarttui korkeimmat lumitierat. Sääli meitä kateellisia nahkakenkäisiä; tierat saattoivat kasvaa puupohjissa liki puolimetrisiksi!”

Muistot sitaateissa ovat lelumuseon äidin, Piippa Tandefeltin, lapsuusmuistoja. Piippa syntyi Sortavalassa lokakuussa 1939. Talvisodan syttyessä 30.11.1939 Piippa oli vajaan kahden kuukauden ikäinen evakkolapsi.